Asetun ehdolle AYY:n edustajiston puheenjohtajaksi. Edustajistolle tänään lähettämäni sähköposti löytyy alla:
* * *
Hyvät ystävät,
asetun ehdolle AYY:n edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2010.
Olen Joonas Turunen, 24-vuotias kansantaloustieteen opiskelija ja AYY:n edustajiston jäsen.
Olen kuluvana syksynä toiminut AYYE:n puheenjohtajana ja teidän tuellanne haluaisin jatkaa tässä todella haasteellisessa ja mielenkiintoisessa tehtävässä.
Toimiessani edustajiston puheenjohtajana olen oppinut todella paljon kolmen ylioppilaskunnan toimintakulttuureista, edustajiston toiminnan organisoinnista ja yhteistyöstä edustajiston, johtoryhmän ja kolmen sihteeristön välillä. Samalla olen oppinut tuntemaan aivan mahtavia tyyppejä kaikilta eri kampuksilta, eri opiskelualoilta ja eri toiminnan sektoreilta.
Edustajiston puheenjohtajan tehtävässä pelkkä kokemus ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan vuorovaikutustaitoja, kykyä asettua toisen osapuolen asemaan ja tärkeimpänä tietysti roppakaupalla hölmönpuikeaa innostusta uuden ylioppilaskunnan toimintaan. Edustajiston puheenjohtajan täytyy luoda tätä innostusta ja hyvää henkeä niin edustajiston kuin muunkin ylioppilaskunnan toimintaan.
AYY:n edustajiston toiminnan luonne muuttuu vuoden vaihteessa oleellisesti. Jatkossa valmistelutyötä on tekemässä täysimääräinen hallitus, tukenaan AYY:n oma sihteeristö. Tätä kautta päätöksenteko edustajistossa muuttuu suunnitelmallisemmaksi, paremmin valmistelluksi ja edustuksellisuus päätöksenteossa vahvistuu.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että edustajiston merkitys ylioppilaskunnassa vähenisi – päinvastoin. Tänä syksynä edustajisto joutuu tekemään paljon päätöksiä kireällä aikataululla, jotta esimerkiksi kaikki sääntömääräiset ohjesäännöt tai ensimmäinen budjetti saadaan kasaan ennen vuoden vaihdetta. Ensi vuonna edustajiston on kyettävä syvällisempään keskusteluun kuin mihin tänä syksynä on aikaa. Olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi, että minkälaista toimintaa AYY:n rahoilla halutaan järjestää, millä perusteilla jaamme avustuksia ylioppilaskunnan piirissä toimiville yhdistyksille, minkälaisia palveluita ylioppilaskunta tarjoaa ja minkälaista omaisuudenhoitopolitiikkaa haluamme ylioppilaskuntaan.
Jos edustajiston puheenjohtajisto onnistuu hyvin tehtävässään, edustajisto käy asioista keskustelua oikealla tasolla, riittävän varhaisessa vaiheessa ja antaa suuntaa valmistelutyölle. Tämä tarkoittaa hyvin valmisteltuja iltakouluja, lähetekeskusteluja ja päätöksentekoa valmistelevia työryhmiä. Toisaalta on tärkeää, että edustajiston kokoukset eivät muutu kumileimasimeksi, joissa vain nuijitaan pöytään iltakouluissa ja komiteoissa valmistellut päätökset – myös edustajiston käymä keskustelu on arvokasta.
Näkisin itse myös tärkeänä madaltaa kynnystä osallistua edustajiston toimintaan. Varajäsenet on saatava nykyistä paremmin mukaan päätöksentekoon jo asioiden valmisteluvaiheessa (edessä on pitkä edustajistokausi). Tämän lisäksi yhä laajempaa edaattorijoukkoa täytyy rohkaista mukaan vaikuttamaan – siis käyttämään puheenvuoroja kokouksissa, valmistelemaan omia muutosesityksiä ja osallistumaan asioiden valmisteluun. Tämä onnistuu kaikista parhaiten, kun edustajiston yhteishenkeä parannetaan ja turhaa pönötystä karsitaan. Esimerkiksi edustajiston yhteiset mökkiviikonloput ovat tässä suhteessa hyvä keino myös vuonna 2010.
